Ian Bostridge

Lontoossa vuonna 1964 syntynyt Ian Bostridge on yksi tämän hetken tunnetuimpia englantilaisia tenoreita. Hän on tullut erityisesti tunnetuksi niin yksinlaulu-tulkinnoistaan, kuin Benjamin Brittenin musiikin esityksistään. Ennen laulajan uransa alkua Bostridge ehti valmistui historian ja filosofian tohtoriksi St. John´s Collegesta Oxfordista. Useampi finaalipaikka laulukilpailuissa, sekä National Federation of Music Societies / Esso Awardin voitto saivat hänet kuitenkin valitsemaan ammattilaulajan uran. The Young Concert Artists Trustin antaman apurahan turvin hän pystyi keskittymään uuteen ammattiinsa, ja Bostridgen suoritti debyyttinsä Wigmore Hallissa Lontoossa vuonna 1993.

Yksi Bostridgen alku-uran merkittävimpiä resitaaleja oli vuonna 1994 (Purcell Room), jolloin repertuaarissa oli ylistetty esitys Schubertin Winterreise-teoksesta. Samana vuonna hän esiintyi ensimmäistä kertaa Benjamin Brittenin perustamalla Aldeburghin festivaalilla. Tästä lähtien Bostridgen repertuaariin on kuulunut erottamattomasti Brittenin musiikki. Bostridge teki New Yorkin debyyttinsä vuosina 1998 (Frick Collection) ja 1999 (Alice Tully Hall). Vuonna 1998 oli vuorossa Munchenin Festivaali, ja vuonna 1999 hän esiintyi Wienin Filharmonikkojen kanssa. Bostridgen oopperadebyytti tapahtui Covent Garden-festivaalin produktiossa Brittenin Kesäyön unelmassa  (Lysanderin rooli) vuonna 1994. 

Bostridge on kysytty resitaali-laulaja, ja hänen lauluaan voimme kuulla mm. Hyperionin toimittamilla Schubert-kokoelmalevyillä (mm. Die schöne Mullerin). Bostridge on levyttänyt myös Schumannin Dichterliebe-laulusarjan, Reynaldo Hahnin lauluja, vähemmän tunnettuja Brittenin lauluja, sekä yhden levyllisen Othmar Schoeckin lauluja. Vuonna 2016 ilmestyi kaksi merkittävää levytystä: Songs of Our Ancestors-levy sisälsi kiinalaisia ja länsimaisia laulu-kitara-duoja yhdessä kitaristi Xuefei Yangin kanssa. Kapellimestari Antonia Pappanon kanssa yhteistyönä tehty levyllinen Shakespearen lauluja sai Grammy-palkinnon vuonna 2017. Bostridge on uransa aikana saanut 15 Grammy-ehdokkuutta, kilpailuvoittoja, sekä Commander of the British Empire -arvonimen.

Laulajanuran valitseminen ei kuitenkaan tarkoittanut loppua Bostridgen akateemiselle uralle, vaan nämä kaksi eri osa-aluetta ovat tukeneet toisiaan. Hän on julkaissut kaksi musiikkiaiheista teosta: A Singer’s Notebook (2011), sekä ylistetyn Schubert’s Winter Journey: Anatomy of an Obsession (2015). Bostridge avioitui kirjailija-kustantaja Lucasta Millerin kanssa vuonna 1992, ja parilla on kaksi lasta.