Mäntän Musiikkijuhlat on kehittynyt nuorten pianistien tapahtumasta kansainvälisesti arvostetuksi pianofestivaaliksi. Vuonna 2024 vietämme Mäntän Musiikkijuhlien 25-vuotisjuhlaa.

Aja­tus nuor­ten pia­nis­tien fes­ti­vaa­lis­ta syn­tyi Si­be­lius-Aka­te­mian pia­no-opis­ke­li­joi­den kes­kuu­des­sa 1990-lu­vun lo­pul­la. Sii­nä mis­sä ka­ma­ri­musiik­ki­fes­ti­vaa­le­ja oli joka nie­mes­sä, not­kos­sa ja saa­rel­mas­sa, jo­ka­ke­säi­nen pia­no­fes­ti­vaa­li puut­tui Suo­mes­ta ko­ko­naan. Se oli siis teh­tä­vä itse. Suu­ren in­nos­tuk­sen val­las­sa jär­jes­tet­tiin en­sim­mäi­set Män­tän Musiik­ki­juh­lat ke­säl­lä 1999. Ohjelmistosta vastasi Niklas Pokki, joka on toiminut festivaalin taiteellisena johtajana sen koko historian ajan.

Laaja ja korkeatasoinen festivaali sekä sen hieman yli 20-kesäinen, kunnianhimoinen järjestäjäjoukko herättivät huomiota – nuo­ri pia­nis­tie­ner­gia kiin­nos­ti me­di­aa ja leh­ti­kir­joit­te­lu oli alus­ta asti kat­ta­vaa. Vuon­na 2001 festivaali pää­si en­sim­mäi­sen ker­ran te­le­vi­sioon, kun Yle 1:llä näytettiin Iza Lewens­ta­min do­ku­men­ttielokuva Män­tän Musiik­ki­juh­lis­ta.

Tär­keä merk­ki­paa­lu oli 5-vuo­tis­juh­la vuon­na 2003, jol­loin Mäntän Musiik­ki­juh­lien en­sim­mäi­nen iso ti­laus­teos, Ka­le­vi Ahon 2. pia­no­kon­sert­to esi­tet­tiin Vilp­pu­lan kir­kos­sa. So­lis­ti­na oli Ant­ti Sii­ra­la ja Sin­fo­nia Lah­den jousia joh­ti Osmo Väns­kä. Sa­ma­na vuon­na Män­tän Musiik­ki­juh­lat va­lit­tiin yh­des­sä Män­tän ku­va­tai­de­viik­ko­jen kans­sa Fin­land Fes­ti­vals -jär­jes­tön Vuo­den Fes­ti­vaa­lik­si.

Män­tän Musiik­ki­juh­lilla alet­tiin kuul­la myös jonkin verran nuoria ulkomaalaisia lahjakkuuksia. Juh­lil­la jo 2000-lu­vun ensimmäisen vuosikymmenen puo­li­vä­lis­sä esiin­ty­neis­tä nuo­ris­ta muun muassa Ran Dank te­kee suur­ta uraa sekä pia­nis­ti­na että opet­ta­ja­na Yhdysvalloissa ja Igor Le­vit esiin­tyy ym­pä­ri maa­il­maa tun­ne­tuim­pien or­kes­te­rien so­lis­ti­na. Myös monet Mäntässä esiintyneet suomalaismuusikot ovat tehneet hienoa kansainvälistä uraa. Yhtenä esimerkkinä on kokoonpano, joka esiintyi Mäntän Musiikkijuhlien festivaalikvartettina vuonna 2001 ja tunnetaan nykyisin iskevämmällä nimellään, Meta4.

Nuorten pianistien tapahtumasta kansainväliseksi festivaaliksi

Rans­ka­lais-ky­pros­lai­sen vir­tuoo­si­le­gen­dan Cyprien Kat­sa­ri­sin vie­rai­lu 10-vuotisfestivaalilla vuonna 2008 uu­ti­soi­tiin pe­rä­ti te­le­vi­sion pää­uu­tis­lä­he­tyk­ses­sä. Män­tän Musiik­ki­juh­lat oli as­tu­nut ison as­ke­leen kohti tulevaa kansainvälisyyttä. Nuoret kotimaiset huiput olivat kuitenkin tärkein osa esiintyjäkaartia myös 10-vuotisfestivaalilla.

Kym­men­vuo­tis­juh­lien jäl­keen Mäntän Musiik­ki­juh­lis­ta pyrittiin en­tis­tä mää­rä­tie­toi­sem­min ke­hit­tä­mään kaikenlaisten pia­no­musii­kin ys­tä­vien – pianomusiikin rakastajien, harrastajien, pedagogien –  koh­taa­mis­paik­ka, jos­sa ylei­sö voi ren­nos­sa ja pie­ni­muo­toi­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä koh­da­ta suo­ma­lai­sia ja kan­sain­vä­li­siä pia­nis­te­ja sekä nuo­ria lu­pauk­sia. Juh­lil­la kuultiin kiin­nos­ta­vim­pia kotimaisia pianotaitelijoita Ant­ti Sii­ra­las­ta Olli Mus­to­seen sekä nuo­ren pol­ven kansainvälisiä huip­pu­ja, ku­ten Se­ve­rin von Ec­kards­tei­nia ja De­nis Koz­hu­ki­nia.

Ka­na­da­lai­sen Marc-André Ha­me­li­nin vie­rai­lu fes­ti­vaa­lin 15-vuo­tis­juh­lil­la vuon­na 2013 oli jär­jes­tä­jille erään­lai­nen unel­mien täyt­ty­mys – oli­vat­han Ha­me­li­nin le­vy­tyk­set ja oh­jel­mis­to­va­lin­nat ol­leet yksi juh­lien al­ku­vai­heen suu­ris­ta in­noi­tuk­sen läh­teis­tä. Ääriään myöten täynnä oleva sali vahvisti järjestäjien uskoa siihen, että kansainvälisten tähtipianistien resitaalit olisivat mahdollinen kehityssuunta festivaalille. Jossain mielessä Hamelinin konsertti olikin Mäntän Musiikkijuhlien tulevan kehityksen lähtölaukaus.

Kansainvälistä vauhtia ja yleisöennätyksiä uudessa konserttipaikassa, Serlachiuksella

Vuon­na 2014 Mäntän Musiikkijuhlilla al­koi aivan uusi ai­ka­kausi, kun festivaali aloit­ti yh­teis­työn Gös­ta Ser­lac­hiuk­sen tai­de­sää­tiön kans­sa. Pääkonserttipaikkana toimi vastavalmistunut Serlachius-museo Gösta, joka nykyisin tunnetaan Serlachius Kartanona. Lop­puun­myy­ty­jen iltakon­sert­tien sar­jan päät­ti brit­ti­läi­sen Paul Lewi­sin Beet­ho­ven-re­si­taa­li. 

Samana vuonna Nuorten pianoakatemian kesäperiodi tuli tukemaan musiikkijuhlien vuonna 2011 aloittamaa mestarikurssitoimintaa. Nuoret saivat majoituspaikakseen R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiön omistaman, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Huhkojärven tilan. Nuoria huippulupauksia Nuorten pianoakatemiasta ja Sibelius-Akatemiasta on kuultu Festivaalin nuoret taiteilijat -konsertissa vuodesta 2015 lähtien. Koulutustoiminnan viimeisin vaihe on ollut vuodesta 2021 toiminut Pohjoismainen pianoakatemia.

Serlachius Kartanon ai­nut­laa­tui­nen, luonnonläheinen ja taiteentäyteinen ym­pä­ris­tö ja uu­den­ai­kai­set kon­sert­ti­ti­lat antoivat hy­vät eväät festivaalin tulevaisuudelle. Museoyhteistyön alettua festivaali on ollut vuosi vuodelta kansainvälisempi, samalla kuin yleisömäärä ja täyttöaste ovat kasvaneet voimakkaasti.

Sibelius-juhlavuosi 2015 muistetaan erityisesti kansainvälisen Sibelius-sävellyskilpailun pianosarjan voittoteosten kantaesityksistä sekä Angela Hewittin häikäisevästä Bachin Goldberg-muunnelmien esityksestä. 

Mäntän Musiikkijuhlien 20. juhlavuotta vietettiin vuonna 2018. Juhlavuoden merkittävä kantaesitys oli Kalevi Ahon 2. pianosonaatti, jonka Sonja Fräki esitti avajaiskonsertissa. Kansainvälisiin tähtivieraisiin kuuluivat esimerkiksi Sergey Babayan ja Jeremy Denk. Kesävilppulalaisen Oskar Merikannon 150-vuotissyntymäpäivä sattui festivaalin päätöspäivälle, ja sitä vietettiin Johanna Rusasen ja Folke Gräsbeckin konsertissa Vilppulan kirkossa.

Vuoden 2019 festivaali tuotti kuudennen peräkkäisen kävijäennätyksen. Festivaalin tähtikaartiin kuuluivat muun muassa Beatrice Rana, Marc-André Hamelin ja suomalaisista Paavali Jumppanen. Clara Schumann -juhlavuosi näkyi usean konsertin ohjelmistossa.

Ikimuistoisia festivaaleja pandemian tuomista muutoksista riippumatta

Koronavuodet iskivät myös Mäntän Musiikkijuhliin. Vuoden 2020 elokuun alkuun suunniteltu festivaali jouduttiin peruuttamaan pandemiatilanteen vuoksi. Neuvotteluissa taiteilijoiden ja agenttien kanssa saavutettiin kuitenkin suotuisa lopputulos: koko festivaali saatiin siirrettyä käytännössä sellaisenaan seuraavaan vuoteen. 

Kesän 2021 festivaali ei kuitenkaan sekään sujunut täysin vailla koronan puuttumista peliin. Pirkanmaan aluehallintokeskus määräsi yleisötilaisuuksiin kahden metrin turvavälit Mäntän Musiikkijuhlia edeltävänä perjantaina, jolloin festivaalilla oli viikonloppu aikaa rakentaa kaikki järjestelyt Koskelan koulukeskuksen liikuntasaliin. Musiikkijuhlien tarkkojen terveysturvallisuustoimien ansiosta festivaalin jäljiltä ei todettu ainoatakaan tartuntaa, ja hyvin hoidetut järjestelyt saivat runsaasti kiitosta myös lehdistöltä.

Vuoden 2021 festivaalin ohjelma oli näyttävä. Mäntässä kuultiin esimerkiksi Tapani Länsiön Pianokonserton kantaesitys, Ian Bostridgen ja Saskia Giorginin Shubert-resitaali sekä Andreas Haefligerin Beethoven-konsertti.

Vuoden 2022 festivaalilla päästiin palaamaan Serlachiukselle. Varsinaisen hurmoksen nostatti päätöskonsertin nuori supervirtuoosi Seong-Jin Cho, jonka faneja oli saapunut Mänttään aina Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista asti.

Mäntän Musiikkijuhlien siihenastisen historiansa kansainvälisin festivaali järjestettiin vuonna 2023. Lavalla loisti tähtikaarti, jolla mikä tahansa pianofestivaali olisi voinut ylpeillä. Siihen kuuluivat muiden muassa Boris Giltburg, Gabriela Montero, Jean-Efflam Bavouzet, Tiffany Poon ja Paul Lewis, sekä nuoret huiput Jeneba Kanneh-Mason ja Piotr Pawlak.

Vuonna 2024 Mäntän Musiikkijuhlat viettää 25. juhlavuotta

Kesällä 2024 juhlitaan Mäntän Musiikkijuhlien neljännesvuosisataa, eikä edellisestä vuodesta jäädä jälkeen. Serlachiuksen Kivijärvi-salissa kuultavia taiteilijoita ovat Ingrid Fliter, Yeol Eum Son, Laura Mikkola, Severin von Eckardstein, Elisabeth Brauss, Javier Perianes, Anton Mejias ja Pierre-Laurent Aimard.

Mäntän Musiikkijuhlat on kasvanut nuorten suomalaispianistien festivaalista kansainvälisesti arvostetuksi tapahtumaksi, jonka kulmakiviä ovat maailmanluokan pianoresitaalit sekä nuoret pianistilahjakkuudet. Seuraavien kahdenkymmenenviiden vuoden aikana festivaalin tavoitteena on kasvattaa ennemmin merkitystään kuin kokoaan. Haluamme kehittyä maailmankin mittakaavassa merkittäväksi pienten pianofestivaalien jalokiveksi.

Tutustu Mäntän Musiikkijuhlilla vuosikymmenien varrella esiintyneisiin taiteilijoihin